Jos joskus onnistun...

...tulen tänne kertomaan, miten ihmeessä onnistuin siinä. Blogista voi päätellä ettei laihduttaminen ole mun laji (paino nyt n. 118 kg).

Tämä blogi latautuu mulla nykyisin niin kovin hitaasti että kopioin varmuudeksi vanhat kirjoitukseni enkä aio täällä pahemmin enää kirjoitella. Ehkä sitten jos todella alan saada painoa pois.

Tilannekatsaus

Tunnetusti tykkään asettaa tavoitteita, mutta en koskaan pääse lähellekään niitä. Tänään tilanne tämä:

Paino 114,8
BMI 41,9
Rinnanympärys 125
Vyötärö 109
Lantio 133

Sentään pikkasen on tullut muutosta parempaan suuntaan tammikuun alkuun verrattuna, mutta mitat on kieltämättä vähän epätarkkoja. Mittaamisesta on tullut aika haasteellista kun pitää yrittää saada mittanauha pysymään suorassa ja sitten pähkäillä että vetääkö sen tuosta läskimakkaroiden välistä vai venyttääkö tuosta päältä jne... ;) Painosta sen verran että kilo-pari tullee lisää saman tien kun flunssa hellittää. Toivon siis kovasti että on hyviä pyöräilykelejä tiedossa!

Tavoite

Vuosi sitten ruikutin täällä blogissa että mahdanko painaa taas 112 kg vuoden 2012 alkaessa. Turha pelko, paino on nyt 119,3 ja olen positiivisesti yllättynyt 1,5 viikon ulkomaanreissun jälkeen, että ei mennyt 120 rikki. Tehtiin poikaystävän kanssa lupaukset reissun jälkeen että kumpikin tiputtaa 10 kiloa toukokuun loppuun mennessä. Suotavaa siis olisi, että kun seinällä riippuu kissakalenteri vuosimallia 2013 niin vaaka näyttäisi alle 110.

Mitat tänään 4.1.2012 ja sulkeissa 10.1.2011:

Paino 119,3 kg (110,5)
BMI 43,7 (40,4)
Rinnanympärys 128 cm (121)
Vyötärö 114 (106)
Lantio 134 (129)

Mitä kuuluu Herkkupeppu?

Ajattelin tässä pitkästä aikaa päivitellä. Syksyllä tuli tosiaan kerättyä mukavasti marjoja ja sieniä, mutta liikkumisen rytmi ehti kadota sen verran pahasti opparia rutistaessa että pakko tunnustaa: en ole paljoakaan liikuntaa harrastanut syksyisten metsien luuhaamisten jälkeen. Hajanaisia kävelylenkkejä ja lyhyitä jumppatuokioita kotosalla, ei juuri mainitsemisen arvoista. Portaissa huomaa miten kunto on laskenut ja lihaskuntokin on nykyisin olematon. Vuodenajalle tyypillinen "kaamoslisä" on jo ehtinyt kertyä vatsan ja kolmoisleuan paikkeille. Painan tällä hetkellä siis 118. (It's a new record!)

Syksyllä meinasin aloittaa zumban kotona dvd:ltä seuraten, mutta hävettää sanoa että en ole zumbannut vielä kertaakaan. Siihen tosin on syykin: meillä ei kertakaikkiaan mahdu! Kuulostaa varmasti tekosyyltä, mutta meillä on kerrostalokaksiossa 2 ylimääräistä sohvaa + joukko muita huonekaluja, mistä ollaan jo pitkään yritetty päästä eroon. Ei vaan raaskisi viedä hyvää tavaraa kaatopaikalle... Lopulta varmaan pakko kun ihmiset tykkää ostaa kaiken uutena. Kuntosalikorttia en ole raaskinut hankkia kun tuppaavat olemaan niin pitkiä sopimuksia... En halua olla naimisissa minkään jyväskyläläisen kuntokeskuksen kanssa, kun olen työtön. Lähden täältä hippulat vinkuen heti jos työpaikka löytyy jostain mistä saa asunnon kohtuuhinnalla. Varkaudesssa ois kyllä asuntotarjontaa ja hintatasokin kohdillaan, vielä kun sais töitä sieltä. ;)

Mukava olisi hei Herkkupeppu kuulla sinustakin joskus. :)

Ja nyt menen mustikkaan, jos mahdun...

No niin, lupasin päivittää tilannetta elokuussa kun kiire hellittää. Nyt on opinnätetyö jätetty tarkastettavaksi ja alkaa olla opinnot pulkassa, enää kypsyysnäyte edessä mutta sitä lienee turha stressata. Tässä monen kuukauden kirjoitusrupeaman aikana en ole kovin vaa'assa juossut (tai muutenkaan juossut), muutaman kerran katsonut että ohho, 116 kg... Liikunta ollut minimaalista ja herkkuja mennyt jonkin verran, mutta lupasin ja vannoin itselleni että tämä meno loppuu kun oppari on valmis. Olo on aika kehno kun kunto on rapissut ja vyötärö kasvanut. Nyt vaaka näyttää 115 ja alkaa hyvän olon metsästys: ensin luvassa suursiivous kotona ja sitten mustikkametsään lähtö. :)

Kiirettä piisaa...

Nyt on vähän stressaava vaihe päällä, ei ole siis vähään aikaan odotettavista positiivista muutosta painossa (nyt 113) kun ei tässä lenkillekään ehdi, vaikka mukava ois lähteä. Päivitän seuraavan kerran elokuussa ja sitten toivottavasti tilanne hellittää sen verran että voi taas alkaa tehdä tälle asialle jotain.

Mahan taputtelua

Viikonloppuna oltiin kylässä vanhempien luona ja äitin piti oikein kokeilla mun mahaa että potkiiko... Eipä tuosta voi pahastua, taitaa olla vaan toiveikas että tulis niitä lapsenlapsia. ;) Sitä paitsi ollaan äitin ja siskon kanssa kaikki samanlaisia möhömahoja, sukuvika on se kun suksi ei luista.

Paino on edelleen samassa, muutaman päivän koitin nutrailla viime viikolla mutta pötsi oli sekaisin ja nälkä niin kova illalla että söin sitten vähän muutakin...